Ergonomia

Ergonomia on tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille.

Ergonomian määritelmä:

Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi.

Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa.

Ergonomia-sana tulee kreikankielen sanoista ergo = työ ja nomos = luonnonlait.

Ergonomian osa-alueet: fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia

Ergonomia on kokonaisvaltainen tarkastelutapa, mutta käytännössä on usein tarve keskittyä johonkin sen osa-alueeseen:

Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia korostuu työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa.

Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia korostuu järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa.

Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia korostuu mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluidenkehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen.

Työterveyslaitoksen ergonomia sivut

 

Ergonomiastandardointi

Ergonomiastandardoinnissa pääkohde on erityisesti ihmisten toiminta ja terveys: 

Miten varmistetaan, että tuotteet ja työympäristöt eivät kuormita käyttäjäänsä liikaa?

Miten estetään häiriöt ihminen-järjestelmä -vuorovaikutuksessa?

Ergonomia käsitteleviä standardeja on mm. seuraavilta alueilta:

suunnitteluperiaatteet,

esteettömyys,

henkinen työkuormitus,

ihmisen fyysinen toiminta (nostaminen, asennot, voimankäyttö),

mitoitussuunnittelu (työpisteet, kulkuaukot),

näytöt, ohjaimet ja merkinantolaitteet,

liikkuvat työkoneet,

kiinteät kulkutiet,

valvomosuunnittelu,

tietokonetyö (laitteet, ohjelmistot, työympäristö),

valaistus ja pintalämpötilat.

Katso ergonomiastandardit tästä

 

Säädökset ja työnantajan velvollisuudet

Työturvallisuuslain 24 § edellyttää työnantajaa huolehtimaan siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita.

Työvälineiden on mahdollisuuksien mukaan oltava säädettäviä ja järjestettäviä käyttäjän ominaisuuksien mukaan sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei työstä aiheudu työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Samoin kiinteiden työpisteiden työolosuhteet on mahdollisuuksien mukaan voitava säätää työntekijöille sopiviksi. Ergonomisesti oikein valituilla, käytetyillä ja asennetuilla työvälineilläehkäistään ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormittumista ja sairauksia. Kaikissa töissä ja työvaiheissa ei ole mahdollista saada aikaan optimiolosuhteita. Tällöinkin työnantajan on pyrittävä käytettävissään olevin keinoin huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

Muita velvollisuuksia

Työturvallisuuslain 24 §:n 1 momentin 1-5 kohdissa on lisäksi esimerkkejä asioista, joita yleisen ergonomiaa koskevan säännöksen lisäksi työnantajan on otettava huomioon:

1. työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa;

2. työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein;

3. terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein; ja

4. toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.

Käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja tulee pyrkiä välttämään tai vähentämään ensisijaisesti työn järjestelyyn liittyvin toimenpitein tai nostolaitteita käyttämällä. Ellei se ole mahdollista, työnantajan on annettava työntekijän käyttöön nostoja ja siirtoja helpottavia apuvälineitä.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jos tämä ei ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.

Pääosin ergonomisia vaatimuksia sisältää myös Työturvallisuuslain 26 § näyttöpäätetyöstä, jonka mukaan näyttöpäätetyötä tekevälle työntekijälle aiheutuvien haitallisten tai vaarallisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi työnantajan on järjestettävä työnteko mahdollisimman turvalliseksi.

Tästä lisää työsuojelua ja ergonomiaa

 

 

Esimiehen velvollisuudet

Esimiesten velvollisuutena on tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos kuormittumisen merkkejä ilmenee, tulee esimiehen ottaa asia ensin puheeksi työntekijän kanssa. Hyvä esimiestyö ja hankalien asioiden puheeksi ottamisen taidot ovat kuormitustapauksissa ensiarvoisen tärkeitä.

Ergonomiatietouden levittämisen tärkeys

Terveydenhuollossa työn sujuvuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa mm. ergonomiaa kehittämällä.

Työntekijän hyvinvointi ja potilaan turvallinen hoito edellyttävät, että terveydenhuollossa on:

toimivat ja muunneltavat työtilat, jotka tukevat työprosesseja sujuvat ja tehokkaat työprosessit, jotka etenevät tarkoituksenmukaisesti ergonomiset ja säädettävät työpisteet, jotka keventävät hoitajien työtä ja lisäävät potilaiden mukavuutta helppokäyttöiset työvälineet, joiden käytön työntekijä oppii nopeasti ja muistaa hyvin turvalliset ja vähän kuormittavat työmenetelmät erityisesti potilaiden siirroissa. asianmukaiset apuvälineet silloin kun työtä ei ilman niitä voida tehdä turvallisesti

Suunnittelun ensisijaisuus

Ergonomiatietoa tulee hyödyntää jo työtilojen, työprosessien ja työmenetelmien suunnitteluvaiheissa, jolloin ennustetaan tulevia tilanteita ja jolloin niihin voidaan vaikuttaa. Järkevintä on ottaa työntekijät mukaan suunnitteluun, koska he tuntevat parhaiten työnsä vaatimukset. Työnantajan kannattaa hyödyntää ergonomia- asiantuntijoiden asiantuntemusta suunnittelussa. Myös Työterveyslaitokselta löytyy runsaasti tutkimus- ja kehittämishankkeita ja niissä tuotettuja ergonomiaratkaisuja, joita voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla.

Superliiton työhyvinvointi, työsuojelu ja ergonomian kehittäminen